Oulun seudulla on paljon hiihtäjiä, hiihtoseuroja ja erilaisia mahdollisuuksia harjoitella. Myös hiihtovalmennusta on tarjolla monella eri tavalla.

Mutta mistä tietää, millainen valmennus sopii juuri itselle?

Hyvä valmentaja ei ole välttämättä se, jolla on eniten urheilijoita, hienoin verkkosivu tai pisin lista meriittejä. Olennaisempaa on se, ymmärtääkö valmentaja sinun lähtötilanteesi, tavoitteesi ja arjen kokonaisuuden – ja pystyykö hän muuttamaan harjoittelua niiden perusteella.

Tässä oppaassa käydään läpi, mitä maastohiihtovalmennusta Oulussa etsivän kannattaa ottaa huomioon.

1. Mieti ensin, mitä haluat valmennukselta

Kaikki hiihtovalmennus ei ole samanlaista.

Hiihtäjä voi tarvita esimerkiksi:

• yksittäisen harjoitusohjelman
• apua harjoittelun suunnitteluun
• kausisuunnitelman
• harjoittelun seurannan
• suorituskykytestejä
• tekniikkavalmennusta
• kilpailuihin valmistautumista
• kokonaisvaltaista yksilövalmennusta.

Jos tavoitteena on vain saada seuraavan kuukauden harjoitukset paperille, jatkuva henkilökohtainen valmennus ei välttämättä ole tarpeen.

Jos taas tavoitteena on kehittyä hiihtäjänä usean vuoden ajan, valmentajan rooli voi olla huomattavasti suurempi.

2. Onko valmennus yksilöllistä?

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on:

Onko ohjelma tehty sinulle vai sinulle sopivaksi muokattu valmis ohjelma?

Hiihtäjien välillä voi olla valtavia eroja.

Kaksi saman ikäistä ja saman tasoista hiihtäjää voivat tarvita täysin erilaisen harjoitusohjelman.

Harjoitteluun vaikuttavat esimerkiksi:

• harjoitustausta
• ikä
• suorituskyky
• elämäntilanne
• muu urheilu
• käytettävissä oleva aika
• palautuminen
• kilpailutavoitteet
• vahvuudet ja heikkoudet.

Siksi hyvä valmennus alkaa urheilijan tilanteen ymmärtämisestä.

3. Miten valmentaja seuraa harjoittelua?

Harjoitusohjelman tekeminen on vain yksi osa valmennusta.

Hyvä kysymys valmentajalle on:

Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun olen tehnyt harjoitukset?

Seurataanko harjoittelua?

Katsotaanko sykkeitä, vauhteja, tehoja ja harjoitusten tuntemuksia?

Keskustellaanko palautumisesta?

Muutetaanko tulevia harjoituksia sen perusteella, miten elimistö reagoi harjoitteluun?

Esimerkiksi Polar Flow’n, harjoituspäiväkirjan tai muun harjoitusdatan hyödyntäminen voi antaa valmentajalle paljon enemmän tietoa kuin pelkkä tieto siitä, että harjoitus on tehty.

Tavoitteena ei kuitenkaan pitäisi olla mahdollisimman suuren datamäärän kerääminen.

Datan tarkoitus on auttaa tekemään parempia valmennuksellisia päätöksiä.

4. Hyödynnetäänkö suorituskykytestejä?

Hiihtäjän kehitystä voidaan seurata monella tavalla.

Suorituskykyä voidaan arvioida esimerkiksi:

• VO2max-testillä
• laktaattitestillä
• Cooper-testillä
• juoksu- tai sauvarinne­testeillä
• voimatasotesteillä
• hyppytesteillä
• hiihtovauhdin ja sykkeen seurannalla.

Testi itsessään ei kuitenkaan kehitä hiihtäjää.

Oleellisempaa on se, mitä testituloksista päätellään ja miten niitä hyödynnetään harjoittelussa.

Esimerkiksi pelkkä VO2max-arvo ei kerro kaikkea hiihtäjän suorituskyvystä. Myös kynnykset, voimantuotto, tekniikka, taloudellisuus ja kyky hyödyntää omaa kapasiteettia kilpailuvauhdissa vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti hiihtäjä liikkuu.

5. Tunteeko valmentaja maastohiihdon erityispiirteet?

Maastohiihto on kestävyyslaji, mutta se ei tarkoita, että mikä tahansa kestävyysvalmennus olisi automaattisesti hyvää hiihtovalmennusta.

Hiihdossa tarvitaan esimerkiksi:

• aerobista kestävyyttä
• vauhtikestävyyttä
• maksimikestävyyttä
• voimantuottoa
• nopeutta
• hiihtotekniikkaa
• lajivoimaa
• taloudellisuutta
• kykyä tuottaa tehoa vaihtelevassa maastossa.

Lisäksi perinteinen ja vapaa hiihtotapa asettavat erilaisia vaatimuksia.

Valmentajan kannattaa siis ymmärtää, miten fyysiset ominaisuudet siirtyvät käytännön hiihtosuoritukseen.

6. Nuoren hiihtäjän valmennuksessa tarvitaan erityistä pitkäjänteisyyttä

Jos valmennusta etsii nuorelle hiihtäjälle, valmentajan valinnassa kannattaa olla erityisen tarkka.

Nuoren tavoitteena ei pitäisi olla mahdollisimman kova harjoittelu juuri nyt.

Tavoitteena pitäisi olla kehittyä mahdollisimman hyväksi hiihtäjäksi pitkällä aikavälillä ja alkuun on valmentajan hyvä kiinnittää huomiota nuoren hiihtäjän perusliikuntataitoihin.

Harjoittelun pitää kehittyä nuoren kasvun, muun elämän, koulun ja muun urheilun mukana.

Myös harjoitusmäärien, tehoharjoittelun ja voimaharjoittelun pitää olla tarkoituksenmukaisia.

Hyvä nuorten valmentaja osaa siis ajatella myös useamman vuoden päähän.

7. Oulussa kannattaa huomioida myös valmennuksen toteutustapa

Oulun seudulla harjoitteluolosuhteet tarjoavat paljon mahdollisuuksia.

Valmennusta voidaan toteuttaa esimerkiksi:

• seuratoiminnassa
• pienryhmissä
• yksilövalmennuksena
• lähivalmennuksena
• etävalmennuksena
• näiden yhdistelmänä.

Etävalmennus ei tarkoita sitä, että urheilija jää yksin.

Hyvin toteutettuna valmentaja voi seurata harjoittelua, antaa palautetta ja muuttaa ohjelmaa myös etänä.

Lähivalmennuksessa taas voidaan keskittyä esimerkiksi hiihtotekniikkaan, lajivoimaan ja tehoharjoitusten toteutukseen.

Monelle hiihtäjälle paras ratkaisu voi olla näiden yhdistelmä.

8. Kysy valmentajalta, miten hän perustelee harjoittelun

Tämä on ehkä yksi parhaista tavoista arvioida valmentajaa.

Älä kysy pelkästään:

“Mitä minun pitäisi harjoitella?”

Kysy myös:

“Miksi minun pitäisi harjoitella näin?”

Hyvä valmentaja osaa perustella harjoittelun tarkoituksen.

Harjoituksella pitäisi olla jokin tehtävä kokonaisuudessa.

Kaikkien harjoitusten ei tarvitse olla kovia. Eikä jokaisen harjoituksen tarvitse tuntua erityisen merkitykselliseltä.

Hyvä harjoitusohjelma muodostaa kokonaisuuden, jossa eri harjoitukset tukevat toisiaan.

9. Hinta ei yksin kerro valmennuksen laadusta

Hiihtovalmennuksen hinnat voivat vaihdella paljon.

Halvin vaihtoehto ei välttämättä ole huono, eikä kallein automaattisesti hyvä.

Valmennusta vertaillessa kannattaa hinnan lisäksi selvittää:

• mitä hintaan kuuluu
• kuinka usein valmentaja on yhteydessä
• kuinka paljon ohjelmaa päivitetään
• seurataanko harjoittelua
• miten muutoksiin reagoidaan
• kuuluuko testaus mukaan
• onko lähivalmennusta mahdollista saada
• kuinka henkilökohtaista palvelu on.

Lopulta kannattaa verrata sitä, mitä saat, siihen mitä maksat.

10. Millainen valmennus sopii sinulle?

Yksinkertaistettuna valmennuksen voi ajatella näin:

Harjoitusohjelma

Sopii, jos tiedät jo melko hyvin, mitä olet tekemässä ja tarvitset lähinnä rakenteen harjoittelulle.

Etävalmennus

Sopii, jos haluat yksilöllisen ohjelman ja harjoittelun seurantaa, mutta et tarvitse jatkuvaa lähivalmennusta.

Yksilöllinen lähivalmennus

Sopii, jos haluat valmentajan mukaan myös harjoitusten toteutukseen, tekniikkaan ja käytännön tekemiseen.

Kokonaisvaltainen yksilövalmennus

Sopii tavoitteelliselle hiihtäjälle, joka haluaa valmentajan tarkastelevan harjoittelua kokonaisuutena ja kehittävän sitä pitkäjänteisesti.

Coaching Uutinen – yksilöllistä maastohiihtovalmennusta Oulusta

Coaching Uutinen tarjoaa yksilöllistä maastohiihtovalmennusta Oulussa ja etänä ympäri Suomen.

Valmennuksen lähtökohtana on urheilijan yksilöllinen tilanne ja tavoite.

Harjoittelua voidaan suunnitella ja seurata esimerkiksi harjoitusdatan, suorituskykytestien, palautumisen ja harjoitustuntemusten perusteella.

Valmennuksessa voidaan keskittyä esimerkiksi:

• nuoren hiihtäjän pitkäjänteiseen kehittämiseen
• tavoitteelliseen kilpailuharjoitteluun
• aikuisen hiihtäjän suorituskyvyn kehittämiseen
• harjoittelun kokonaisuuden suunnitteluun
• suorituskyvyn testaamiseen
• harjoittelun seurantaan ja jatkuvaan kehittämiseen.

Ajatus on yksinkertainen:

Emme arvaa, mitä sinun pitäisi harjoitella – me selvitämme sen.

Yhteenveto

Oulussa on useita tapoja saada apua maastohiihtoharjoitteluun. Oikean valmentajan valinnassa tärkeintä ei kuitenkaan ole valita tunnetuinta nimeä tai halvinta palvelua.

Tärkeintä on löytää valmentaja, joka:

1. ymmärtää tavoitteesi
2. tuntee lähtötasosi
3. suunnittelee harjoittelun yksilöllisesti
4. seuraa harjoittelun toteutumista
5. osaa tulkita harjoitusdataa
6. pystyy muuttamaan suunnitelmaa tarvittaessa
7. ymmärtää maastohiihdon erityispiirteet
8. katsoo kehitystä myös pitkällä aikavälillä.

Hyvä valmennus ei ole vain lista harjoituksia.

Se on jatkuvaa päätöksentekoa siitä, mitä hiihtäjän kannattaa tehdä seuraavaksi.