---

Valmentajan etsiminen voi olla yllättävän vaikeaa.

Valmentajia on paljon ja valmennusta tarjotaan monella eri tavalla. Toiselle riittää valmis harjoitusohjelma, toinen haluaa ympärilleen valmentajan, joka tuntee urheilijan, seuraa harjoittelua ja auttaa tekemään oikeita ratkaisuja myös silloin, kun suunnitelmaa pitää muuttaa.

Mutta mitä tapahtuu käytännössä, kun otat Coaching Uutiseen yhteyttä?

Meillä valmennus ei ala valmiin harjoitusohjelman lähettämisellä. Ensin haluamme selvittää, kuka olet urheilijana, mitä olet tähän asti tehnyt ja mihin haluat päästä.

1. Kaikki alkaa puhelinkeskustelusta

Ensimmäinen askel on yleensä puhelukeskustelu.

Käymme läpi tämänhetkistä liikuntataustaasi, harjoittelutottumuksiasi, muuta kuormitusta ja tavoitteitasi.

Haluamme esimerkiksi tietää:

• Mitä harjoittelet tällä hetkellä?
• Kuinka paljon harjoittelet?
• Millainen liikuntataustasi on?
• Onko mukana muita lajeja?
• Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteesi?
• Onko harjoittelussa ollut haasteita?
• Kuinka paljon aikaa harjoittelulle on käytettävissä?

Tässä vaiheessa emme vielä yritä ratkaista kaikkea.

Tavoitteena on muodostaa ensimmäinen kokonaiskuva urheilijasta.

Jos vaikuttaa siltä, että valmennuksesta voisi olla sinulle hyötyä, sovimme yleensä tapaamisen.

2. Ensimmäinen tapaaminen ei ole pelkkä keskustelu

Ensimmäisen tapaamisen pidän yleensä Ouluhallissa tai muussa vastaavanlaisessa paikassa.

Tapaaminen on noin kahden tunnin kokonaisuus, jossa yhdistyvät käytännön tekeminen, keskustelu ja lähtötilanteen arviointi.

Aloitamme lyhyellä harjoituksella, jossa kartoitetaan muun muassa perusliikuntataitoja.

Katsomme esimerkiksi:

• juoksutekniikkaa
• hyppäämistä
• heittämistä
• kehonhallintaa ja liikettä
• voimantuoton perusteita

Tarkoituksena ei ole tehdä urheilijasta muutaman liikkeen perusteella diagnoosia.

Tavoitteena on nähdä, millainen liikkuja ja urheilija on valmentajan edessä juuri tällä hetkellä.

3. Myös voimatasot kiinnostavat

Käymme samalla läpi lyhyen voimaharjoituksen.

Tarkoituksena on muodostaa käsitys tämänhetkisestä lihasvoimatasosta ja siitä, millaista voimaharjoittelua harjoitusohjelmaan kannattaa sisällyttää.

Kaikille ei tarvita samanlaista voimaharjoittelua.

Harjoittelun pitää lähteä siitä, missä urheilija on nyt ja mitä ominaisuuksia hänen tavoitteensa edellyttävät.

4. Katsomme myös liikkuvuutta ja lihaskireyksiä

Tapaamisen yhteydessä arvioin myös mahdollisia lihaskireyksiä ja liikkuvuuteen liittyviä asioita.

Erityisesti esimerkiksi takaketjun kireydet voivat olla sellaisia asioita, jotka kannattaa huomioida harjoittelun suunnittelussa.

Tarkoitus ei ole tehdä lääkärin tai fysioterapeutin tutkimusta, vaan saada valmentajalle parempi kokonaiskuva siitä, mitä harjoittelussa kannattaa ottaa huomioon.

Jos tapaamisessa tulee esiin asia, joka vaatii terveydenhuollon ammattilaisen arviota, sitä ei tietenkään yritetä ratkaista valmennuksen keinoin.

5. Harjoituksen jälkeen istutaan alas

Käytännön tekemisen jälkeen istumme alas ja käymme tilanteen yhdessä läpi.

Puhumme tavoitteista, harjoittelusta ja niistä havainnoista, joita tapaamisen aikana tuli esille.

Tässä vaiheessa on tärkeää kuulla myös urheilijaa.

Millaisesta harjoittelusta hän pitää?
Mikä tuntuu vaikealta?
Millainen arki hänellä on?
Mitä hän itse haluaa kehittää?

Hyvä valmennus ei synny pelkästään valmentajan päätöksistä.

6. Harjoittelun seuranta rakennetaan heti alussa

Käymme läpi myös digitaalisen harjoituspäiväkirjan ja sen, miten harjoittelua tullaan seuraamaan.

Jos urheilijalla on käytössään yhteensopiva sykemittari, yhdistämme sen valmentajanäkymään.

Tämän avulla valmentaja saa tietoa harjoitusten toteutumisesta ja kuormituksesta.

Tavoitteena ei kuitenkaan ole kerätä dataa vain datan vuoksi.

Tiedon pitää auttaa tekemään parempia valmennuspäätöksiä.

7. Kestävyysprofiili määritetään tarvittaessa testeillä

Jos valmennuksen tavoitteet ja lähtötilanne sitä edellyttävät, sovimme myös mattotestistä tai muusta tasotestistä.

Testauksen tavoitteena on määrittää urheilijan kestävyysprofiilia ja saada parempi käsitys siitä, missä ominaisuuksissa hän on tällä hetkellä vahva ja missä voisi olla tärkeimpiä kehityskohteita.

Tämän tiedon perusteella harjoittelua voidaan lähteä rakentamaan huomattavasti tarkemmin kuin pelkän tuntuman tai yhden yksittäisen testituloksen perusteella.

---

Kaikki valmentajat eivät ole samanlaisia

Valmentajaa valitessa kannattaa myös pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä valmentajan osaamisesta oikeastaan tietää.

Oma urheilutausta on arvokas asia. Hiihtäjänä saadusta kokemuksesta voi olla valmentajalle paljon hyötyä.

Mutta oma hiihtotausta ja valmentajan ammattiosaaminen eivät ole sama asia.

Meillä on oman hiihtotaustan lisäksi koulutusta useilta valmennuksen osa-alueilta.

Osaamiseemme kuuluvat muun muassa:

• Personal Trainer -koulutus
• maastohiihdon lajivalmentajakoulutus
• vastuullisen valmentajan koulutus
• maastohiihdon teknisen delegaatin (TD) koulutus
• käytännön valmennuskokemus
• kestävyysurheilun testaaminen ja harjoittelun seuranta

Toimimme myös Suomen Valmentajat ry:n jäsenenä.

Koulutus ei yksin tee hyvää valmentajaa. Eikä pitkä urheilutausta yksin tee huonoa valmentajaa.

Hyvä valmentaja tarvitsee molempia: käytännön ymmärrystä ja valmennusosaamista.

---

Mitä valmennuksen aloituksesta jää käteen?

Ensimmäisen tapaamisen jälkeen tarkoitus ei ole, että sinulla on vain uusi harjoitusohjelma puhelimessa.

Meillä tavoitteena on, että valmentajalla on mahdollisimman hyvä käsitys:

missä olet nyt → mitä kohti olet menossa → mitä ominaisuuksia sinun kannattaa kehittää → miten harjoittelua kannattaa lähteä rakentamaan.

Sen jälkeen alkaa varsinainen työ.

Harjoittelua seurataan.
Tuloksia testataan.
Harjoitusvastetta arvioidaan.
Ja ohjelmaa muutetaan tarvittaessa.

Emme arvaa, mitä sinun pitäisi harjoitella – me selvitämme sen.

Jos olet miettinyt valmennuksen aloittamista, ensimmäinen askel on helppo: ota yhteyttä ja jutellaan ensin.