VO₂max on yksi tunnetuimmista kestävyyskunnon mittareista. Silti se ei yksin kerro, kuinka hyvä kestävyysurheilija olet – eikä varsinkaan sitä, miten sinun kannattaa harjoitella.

Kaksi urheilijaa voi saada testissä saman VO₂max-arvon ja olla kilpailusuorituksessa hyvin erilaisia. Toinen voi olla selvästi parempi hiihtäjä, juoksija tai pyöräilijä.

Miksi?

Koska kestävyyskyky ei ole yksi ominaisuus.

VO₂max kertoo moottorin koosta

VO₂max kuvaa elimistön kykyä käyttää happea kovassa kuormituksessa. Yksinkertaistettuna se kertoo, kuinka suuren aerobisen kapasiteetin urheilija pystyy saavuttamaan.

Esimerkiksi:

Urheilija A: VO₂max 65 ml/kg/min
Urheilija B: VO₂max 65 ml/kg/min

Paperilla he näyttävät hyvin samanlaisilta.

Mutta jos tarkastelemme heidän kestävyysprofiiliaan tarkemmin, erot voivat olla huomattavia.

Toinen voi pystyä työskentelemään pitkään lähellä omaa maksimiaan. Toisella sama teho voi nostaa kuormituksen nopeasti liian korkeaksi.

Siksi pelkkä VO₂max ei vielä kerro, millä teholla urheilija pystyy työskentelemään kestävästi.

---

Aerobinen ja anaerobinen kynnys muuttavat kuvaa

Kestävyysurheilijan suorituskyvyn kannalta olennaisia ovat myös aerobinen kynnys (AerK) ja anaerobinen kynnys (AnK).

Ajatellaan kahta urheilijaa, joiden VO₂max on molemmilla 65 ml/kg/min.

Urheilija A saavuttaa anaerobisen kynnyksensä esimerkiksi 80 %:ssa VO₂max-arvostaan.

Urheilija B saavuttaa sen 70 %:ssa.

Vaikka VO₂max on sama, heidän kykynsä ylläpitää kovaa vauhtia on erilainen.

Urheilija A pystyy hyödyntämään suuremman osan kapasiteetistaan kilpailusuorituksessa.

Tässä kohtaa pelkkä VO₂max alkaa näyttää melko vajavaiselta mittarilta.

---

Myös taloudellisuus ratkaisee

Kolmas tärkeä asia on suorituksen taloudellisuus.

Hiihtäjä voi tuottaa saman vauhdin kuin toinen hiihtäjä pienemmällä energiankulutuksella.

Juoksija voi juosta samaa vauhtia pienemmällä hapenkulutuksella.

Pyöräilijä voi tuottaa saman tehon pienemmällä fysiologisella kuormituksella.

Silloin suurempi VO₂max ei automaattisesti tarkoita parempaa kilpailusuoritusta.

Erityisesti maastohiihdossa mukaan tulevat vielä tekniikka, voimantuotto, vauhdinjaon hallinta ja kyky vaihtaa tehokkaasti eri hiihtotapojen välillä.

---

Siksi kestävyysprofiili on kiinnostavampi kuin yksi numero

Kun halutaan ymmärtää urheilijan suorituskykyä, kannattaa katsoa kokonaisuutta:

VO₂max
→ kuinka suuri aerobinen kapasiteetti on?

AerK
→ millä tasolla kuormitus alkaa muuttua selvästi raskaammaksi?

AnK
→ millä tasolla kovaa kuormitusta pystytään ylläpitämään?

Taloudellisuus
→ kuinka paljon energiaa tietty suoritus vaatii?

Harjoitusvaste
→ miten urheilija reagoi harjoitteluun?

Palautuminen
→ kuinka nopeasti elimistö pystyy palautumaan kuormituksesta?

Näistä muodostuu kestävyysprofiili.

Ja juuri profiili kertoo paljon enemmän kuin yksittäinen VO₂max-lukema.

---

Mitä tämä tarkoittaa harjoittelussa?

Tämä on ehkä tärkein kysymys.

Jos tiedämme vain, että urheilijan VO₂max on esimerkiksi 60 ml/kg/min, tiedämme hänen kapasiteetistaan jotain – mutta emme vielä tiedä, mitä hänen pitäisi seuraavaksi harjoitella.

Jos taas tiedämme, että:

• VO₂max on hyvä
• aerobinen kynnys on suhteellisen matala
• anaerobinen kynnys on hyvä suhteessa VO₂maxiin
• voimantuotto on puutteellinen
• palautuminen on hidasta

harjoittelun painopiste voi olla aivan erilainen.

Toisella urheilijalla sama VO₂max voi yhdistyä aivan erilaiseen profiiliin – ja myös harjoittelun pitäisi olla erilaista.

Siksi hyvä harjoitusohjelma ei ala kysymyksestä “kuinka paljon harjoitellaan?”

Se alkaa kysymyksestä:

“Mitä juuri tämä urheilija tarvitsee kehittyäkseen?”

---

Yksi luku ei kerro koko tarinaa

VO₂max on erinomainen mittari. Sitä ei pidä vähätellä.

Mutta sitä kannattaa käyttää osana kokonaisuutta, ei koko suorituskyvyn määritelmänä.

Hyvä kestävyysurheilija ei ole välttämättä se, jolla on suurin VO₂max.

Hän voi olla se, joka pystyy hyödyntämään oman kapasiteettinsa parhaiten.

Ja juuri siksi kestävyysprofiilin ymmärtäminen on harjoittelun suunnittelussa niin tärkeää.

---

Haluatko tietää, millainen sinun kestävyysprofiilisi on?

Coaching Uutisen valmennuksessa harjoittelua ei rakenneta pelkän yhden testiarvon perusteella.

Kartoitamme lähtötilanteen, asetamme tavoitteet ja rakennamme harjoittelua niiden pohjalta. Kehitystä seurataan ja harjoittelua säädetään sen mukaan, miten kehosi reagoi kuormitukseen.

Emme arvaa, mitä sinun pitäisi harjoitella – me selvitämme sen.

👉 Tutustu Coaching Uutisen valmennuksiin

---